fbpx

Usein kysyttyä

Mikä on Beanit® ja mikä on Härkis®

Beanit® on vuonna 2019 lanseerattu kattobrändi kaikille tuotteillemme. Beanit® siksi, että haluamme viedä suomalaisia härkäpapuinnovaatioitamme myös maailmalle! Kansainvälinen brändinimi mahdollistaa tämän Härkis® -nimeä paremmin. Beanit® brändin alta löydät kaikki tuotteemme; alkuperäiset Härkis® -tuotteet, härkäpapusuikaleet, härkäpapumurun, valmisruoat ja alkuvuodesta 2021 myös uudet Beanit + kastike -tuotteet. 

Härkis® on tunnetuin tuotteistamme ja siitä meidät useimmiten tiedetään! Tuote lanseerattiin vuonna 2016 ja innovatiivisena kotimaisena kasviproteiinina se löysi nopeasti tiensä suomalaisten ruokapöytiin. Kotimaisesta härkäpavusta valmistettu härkäpapumurska Härkis® oli vuonna 2020 Suomen myydyin ja tunnetuin kasviproteiini. 

Miten Beanit® härkäpapusuikale ja -muru eroavat Härkis®-tuotteista?

Beanit® härkäpapusuikale -ja muru valmistetaan härkäpapujauhosta, herneproteiinista ja vedestä. Näistä raaka-aineista muodostuu tuotteelle ominainen tasainen ja purutuntumaltaan mukavan napakka rakenne. Härkäpapusuikale ja -muru säilyttävät ruuanvalmistuksessa kiinteän rakenteensa ja uunissa paahtaessa tai pannulla paistaessa ne saavat herkullisen rapean pinnan.

Härkis® on kypsennetty härkäpapumurska, jonka valmistukseen on käytetty kokonaisia härkäpapuja. Kokonaiset härkäpavut tuovat tuotteelle sen ominaisrakenteen. Härkis® on rakenteeltaan huokoinen, joten ruuanvalmistuksessa se imee nestettä. Härkis® -resepteissä on siis huolehdittava riittävästä nesteen määrästä, jotta ruuasta ei tule rakenteeltaan liian kuivaa.

Mikä on härkäpapu ja minkälaista härkäpapua käytätte?

Härkäpapu on ravinteikas, inspiroiva ja monipuolinen raaka-aine, jonka perinteet Suomessa ulottuvat kauas historiaan. Me hyödynnämme suomalaisen kuivatun ja kuoritun härkäpapumme joko murskattuna tai jauhettuna. Härkäpapua voi käyttää ruoanlaitossa myös tuoreena suoraan palosta, kuten hernettäkin.

Käyttämämme härkäpapu on aina kotimaista. Kotimaisista härkäpapulajikkeista käytämme Kontua, joka sopii ominaisuuksiltaan erinomaisesti tuotteidemme raaka-aineeksi. Papumme tulee pääosin pohjalaisviljelijöiltä Kauhavan tehtaamme lähiympäristöstä sekä myös jonkin verran Hämeestä. 

Miten valmistatte Beanit® härkäpapusuikaleet ja –murun? Kuinka prosessoituja ne ovat?

Tuotteiden valmistus on hyvin tavanomaista keittiötekemistä kuumentamisineen ja pilkkomisineen, joten tuotteemme ovat prosessoituja siinä missä kotona kokatut ruoatkin ovat. Meidän laitteemme ovat vain hieman isompia kuin tavallisissa kotikeittiöissä. 

Aluksi suomalaisen Kontu-lajikkeen härkäpavut pilkotaan sopivan kokoisiksi. Pilkottu härkäpapu ja herneestä erotettu proteiini sekoitetaan veteen, jonka jälkeen taikinaseos ensin kuumennetaan paineessa (kuten painekattilassa) ja sen jälkeen jäähdytetään, jolloin taikina saa toivotun rakenteen. Taikinasta revimme sopivan kokoisia härkäpapusuikaleita tai murennamme sen härkäpapumuruksi. Lopuksi niihin lisätään maustetty rypsiöljy ja ne pakataan.

Ovatko tuotteenne lihan- tai kanankorvikkeita?

Emme pyri imitoimaan tuotteillamme lihaa tai kanaa, eikä niiden erinomaisuus näin määrity sen mukaan, kuinka hyvin ne onnistuvat lihaa muistuttamaan.

Käyttötavoissa yhtäläisyyksiä sen sijaan löytyy. Esimerkiksi Beanit® härkäpapusuikaleita voi käyttää liha- tai kanasuikaleiden tapaan ja Beanit® härkäpapumurua taas vastaavasti kuin kypsää jauhelihaa. Tuttua niissä on siis muoto ja käyttötarkoitus, joten tuotteillamme voi helposti muokata tuttuja ruokia ja reseptejä vegaanisiksi tai kasvivaihtoehdoiksi.

Tehtävämme on herkullistaa kasvisruoka ja mielestämme kasvisruoka ansaitsee omat makumaailmansa ja -elämyksensä.

Mikä on tuotteittenne säilyvyys? Mitä tarkoittaa viimeinen käyttöpäivä?

Me takaamme Beanit®-tuotteiden säilyvyyden pakkauksissa merkittyyn viimeiseen käyttöpäivään asti. Viimeinen käyttöpäivä perustuu meidän tekemiin tuotekohtaisiin säilyvyystutkimuksiin, suojakaasuun sekä kylmäketjun katkeamattomuuteen. Sen jälkeen, kun tuote ostetaan kaupasta, tilanne mutkistuu hieman, koska mukaan tulee jokaisen kuluttajan omat kuljetuslämpötilat ja jääkaapit. 

Jos tuotetta haluaa käyttää viimeisen käyttöpäivän jälkeen, se tulee tehdä oman harkinnan mukaan. Kannattaa luottaa omiin aistinvaraisiin havaintoihin, eli tuotteen ulkonäköön, hajuun ja makuun. Jos on pienintäkään epäilystä tuotteen pilaantumisesta esim. oudon hajun tai maun vuoksi, sitä ei saa enää missään nimessä syödä. 

Voiko tuotteitanne pakastaa?

Tuotteet voi halutessaan pakastaa ja käyttää heti sulatuksen jälkeen.

Miten kierrätän pakkaukset?

Kaikki pakkaustemme muovirasiat voi kierrättää muovinkeräyksessä. Pakkausten pahvikääreet kierrätetään kartonkien kanssa.

Mihin pyritte Lihalauantai-kampanjalla?

Haluamme viestiä, ettei valinnan kasvisruoan ja lihan välillä tarvitse olla joko-tai. Merkittäviä vaikutuksia kohti kestävämpää ruokajärjestelmää saadaan aikaan, jos suuri joukko siirtyy kasvisruoan pariin edes osittain. Haluamme kampanjalla myös tuoda ruokakeskusteluun suopeutta ja sallivuutta, sillä muutos ei tapahdu tuomitsemalla tai vastakkainasettelulla.

Tutkimuksestamme selvisi, että yli 60 prosenttia suomalaisista kokee keskusteluilmapiirin kärjistyneeksi ja suuri osa tulevansa ruokavalionsa perusteella tuomituksi. Vastaajista 58 prosenttia koki, että ruokavalioita kohtaan tulisi suhtautua nykyistä suvaitsevaisemmin. Uskomme, että tämä muutos saadaan aikaan hyväksyvässä ja suvaitsevaisessa ilmapiirissä.

Miksi kannustatte ihmisiä syömään lihaa Lihalauantai-kampanjassanne?

Jos et ole syönyt lihaa tähän mennessä, emme toki kannusta aloittamaan nytkään. Mutta jos syöt toisinaan lihaa, kehotamme syömään sitä mahdollisimman vastuullisesti ja kerran viikossa, vaikkapa lauantaisin. Tällä viestillä haluamme kannustaa kaikkia suomalaisia pohtimaan sitä, mitä he syövät arjessa. Jos suomalaiset jättäisivät lihan arkiruokailusta pois, olisi sillä suuri vaikutus ilmastopäästöihin sekä ihmisten terveydelle.

Jos liha ruokavalioon kuuluu, olisi mielestämme mahtavaa, jos siihen suhtauduttaisiin arvoisellaan tavalla, juhlahetkien ruokana eikä arjen itsestäänselvyytenä.

Miksi lihansyöntiä pitää vähentää?

Syitä on lukuisia ja niissä linkittyvät ihmisten, ympäristön ja eläinten hyvinvointi. Ruoan osuus keskimääräisen suomalaisen hiilijalanjäljestä on Sitran mukaan 18%, joten ruokavalinnoilla on mahdollisuus vaikuttaa suuresti  saadaksemme elämäntapamme maapallon kantokyvyn mukaisiksi.

Eat Lancetin laajan tutkimuksen mukaan maapallon kantokyvyn kannalta kestävä ja terveellinen ruokavalio on sellainen, jossa suurin osa ruoasta on kasviperäistä. Tätä ruokavaliota kutsutaan planetaariseksi ruokavalioksi. 

THL:n mukaan suomalaisten suurimmat kansanterveysriskit liittyvät usein ikääntyvään väestöön, joka kärsii sydän- ja verisuonitaudeista. Tutkimuksen mukaan (THL FinRavinto 2017) 79 prosenttia suomalaisista miehistä ja 26 prosenttia naisista syö kuitenkin virallisia ravitsemus- ja ruokasuosituksia (Valtion ravitsemusneuvottelukunta) enemmän lihaa. Kansanterveydelle olisi merkittävä juttu, jos saisimme rohkaistua suomalaisia syömään kasvispainotteisemmin!

Suomalaiset ravitsemussuositukset ovat yksiselitteiset: voit saada monipuolisesti kaikki tarvittavat ravintoaineet, vaikkei ruokavalio sisältäisi ollenkaan lihaa. Tärkeintä on koostaa ruokavalio monipuolisesti ja terveellisesti, olipa ruokavalio mikä tahansa.

Minkälainen vaikutus hiilijalanjälkeen olisi, jos lihaa syötäisiin vain kerran viikossa?

Vaikutukset ovat niin monisyisiä, ettemme härkäpapuyrityksenä pyri tyhjentävää vastausta hiilijalanjälkeen tai ilmastovaikutuksiin edes muodostamaan. Suosittelemme perehtymään esim. Luonnonvarakeskuksen laatimaan Ruokaminimi-hankkeeseen ja Sitran 1,5 asteen elämäntavat -raporttiin.

Sitran raportissa on esitetty, että jos kaikki suomalaiset söisivät lihaa vain 1-2 viikossa, olisivat suorat vaikutukset kansakuntamme hiilijalanjälkeen merkittäviä vähentäen päästöjä arviolta 5%. Ruoan osuus hiilijalanjäljestämme voisi pienentyä arvion mukaan noin 40%.

Lisäksi on huomattava määrä epäsuoria vaikutuksia. Ruokaminimi-hankkeen mukaan ruoantuotannon vaatima peltomäärä vähenisi huomattavasti. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, ettei ilmaston kannalta ongelmallisia turvepeltoja tarvitsisi viljellä.

Miten kotimaisen ruoantuotannon ja maatalouden käy Lihalauantai-kampanjan mukaisissa visioissa?

Monen suomalaisen elinkeino on kiinni lihan tuotannossa, joten jos syöt lihaa, suosittelemme valitsemaan kotimaista lihaa yhteisen suomalaisen ruokajärjestelmän tukemiseksi. Kotimainen tuotanto on meille tärkeä arvo: tavoitteemme on, että kestävää ruokajärjestelmää rakentaessa eurot ja työt pysyvät Suomessa.

Jos kaikkien suomalaisten ruokavalio muuttuisi äkisti kasvispainotteiseksi, vaikutukset olisivat kyllä merkittäviä. Pyrimme itse luomaan uusia työpaikkoja kasvisruoan ympärille sen minkä voimme, minkä lisäksi työskentelemme kovasti, jotta oikeudenmukainen siirtymä kestävämpään ruokajärjestelmään huomioitaisiin poliittisesti.

Kasvipohjaista ruokaa tehdään yhtä lailla kotimaisella työllä ja pitkälti kotimaisista raaka-aineista, joten kasvispainotteisen ruokavalion ei tarvitse tarkoittaa suomalaisen maatalouden kurjistumista, kuten Luonnonvarakeskuksen johtamassa Ruokaminimi-hankkeessa selvitettiin. Ongelmatonta tämä ei olisi, sillä muutos vaatisi merkittäviä muutoksia ruoantuotantomme rakenteisiin. Haluammekin osaltamme vaikutta siihen, että Suomessa ryhdyttäisiin kiireesti toimiin varautuaksemme käynnissä olevaan globaaliin ruokamurrokseen ja kääntämään uhat mahdollisuuksiksi.

Minkälaista lihaa suosittelette syömään?

Mehän emme härkäpapufirmana varsinaisesti ole liha-asioiden eksperttejä, joten suosittelemme kääntymään niiden puoleen, jotka ovat asiaan meitä paremmin perehtyneet. Esimerkiksi WWF:n Lihaopas auttaa mahdollisimman vastuullisen lihan valitsemisessa. Suosittelemme valitsemaan kotimaisen vaihtoehdon yhteisen suomalaisen ruokajärjestelmän tukemiseksi.

Jos syön lihaa kerran viikossa, onko ruokavalioni tarpeeksi monipuolinen ravitsemuksellisesti?

Suomalaiset ravitsemussuositukset ovat yksiselitteisiä: ravitsevuus ei jäisi tässä tapauksessa kiinni lihan määrästä. Kehotamme koostamaan syömiset monipuolisesti ja terveellisesti, olipa ruokavalio mikä tahansa, sillä sekasyönti, kasvissyönti tai veganismi eivät ole itsessään joko terveellisiä tai epäterveellisiä ruokavalioita. Ruokavalion koostamisessa auttavat esimerkiksi THL:n ja VRN:n ravitsemussuositukset.

Lihalauantai! Ettekö olekaan vegaanifirma?

Me emme edelleenkään valmista lihatuotteita, vaan ilmastokestävää, terveellistä, kotimaista ja eettistä 100% kasvipohjaista ruokaa. Haluamme kutsua yhteisen lautasen äärelle kuitenkin myös ne, jotka toisinaan syövät lihaa. Keinomme kulutustottumusten muuttamisessa saattavat siis erota vegaanien keinoista, mutta jaamme silti saman päämäärän kestävästä ruokajärjestelmästä.

Vegaanit tekevät tärkeää, uraauurtavaa työtä, jota arvostamme suuresti. Se työ on ollut, ja on edelleenkin tärkeässä roolissa muutoksen ajamisessa eteenpäin. Vegaanien isojen ja merkittävien tekojen lisäksi myös laajat joukot olisi saatava mukaan muutokseen kohti kestävää ruokajärjestelmää edes pienissä määrin. Kaikenlaiset askeleet oikeaan suuntaan ovat tärkeitä.

Miksi ette kampanjoi kokonaan vegaanisen ruokavalion puolesta?

Vegaaninen ruokavalio edistää tavoitteita kestävästä ruokajärjestelmästä parhaalla mahdollisella tavalla! Moni saattaa kuitenkin pitää omien ruokatottumusten radikaaleja muutoksia ylitsepääsemättöminä. Rohkaisemmekin edes vähittäisiin muutoksiin, jotka ovat myös kokonaisvaikuttavuuden kannalta arvokkaita.

Vegaaneja on Suomessa väestöstä joitain prosentteja ja loput suomalaisista pitäisi saada myös mukaan muutokseen kohti kestäviä ruokavalintoja. Lihalauantai-kampanja onkin suunnattu etenkin niille, jotka jo nyt harkitsevat kasvispainotteisempaa ruokavaliota. Tuoreesta tutkimuksestamme selvisi, että heitä on suomalaisista jo 44 prosenttia. Jos he muuttavat ruokavaliotaan nykyistä kasvispainotteisemmaksi, ovat vaikutukset erinomaisia!